perjantai 6. lokakuuta 2017

Syksy on täällä


Treeneihin tai pellolle lähtiessä pitää jo oikeasti pukeutua kunnolla ja pian saa alkaa taas kaivella kaapista talvivaatteita. Viimeisiä rutistuksia kentällä ja pellolla ennen hallikautta, menee vain vähän kilpajuoksuksi pimeän kanssa, rasittavaa kun jo klo 20.00 alkaa olla säkkipimeää. Syksyn ehdottomasti huonoin ja parhain puoli on tuo pimeys. Tietenkin se vaikuttaa treenaamiseen mutta mikään ei ole ihanampaa kuin käydä lenkillä syksyn pimeydessä tai talvella lumisateessa. Puolensa ja puolensa, tuntuu että kesä meni uskomattoman nopeaa ohitse ja että emme saaneet mitään juurikaan aikaan. Vaikka saimmehan me, käytiin luonnetestissä ja koira valioitui syksyllä. Kokeissa emme käyneet mutta en näe syytä lähteä keskeneräisen koiran kanssa kokeisiin, Louhi ei ollut valmis ipon suhteen eikä kyllä tokonkaan joten kesällä ei meitä kisakentillä nähty.



Syyskuun lopulla meillä oli oman puruporukan leiri ja viime lauantaina käytiin vieraissa treenaamassa. Leirillä saatiin kouluttajalta positiivista palautetta siitä että Louhi on poikkeuksellisen hyvä rotunsa edustaja ja patisti meitä kokeeseen mutta katsotaan nyt vielä. Tottista ollaan tehty aivan liian vähän, maanantaina tuli kyllä onnistumisia eteenmenossa ja hypyissä mutta enemmän pitäisi tehdä. Pellolla on tullut oltua hakerasti ja tuntui että pääsimme etenemäänkin. Tällä viikolla emme ole pellolle kerinneet, kiitos töiden jotka kyllä imevät ihmisen välillä niin kuiviin mutta helpompi viikko on varmasti tervetullut myös koiralle. Torstaina käytiin ensimmäistä kertaa osteopaattisella hierojalla ja nyt koira onkin kevyellä käytöllä seuraavan viikon, jäljellä kyllä taitaa saada käydä, onneksi! Oli hyvin mielenkiintoista nähdä mitä ongelmiä koirasta löytyy. Millään hierojalla Louhi ei ole rauhoittunut samoin kuin tuolla. Kuulemma niskan alue oli poikkeuksellisen hyvä, 9/10 suojelukoirasta on niskavaivoja  mutta tällä raitapaidalla ei ollut asiantuntijan mukaan siellä mitään mihin puuttua, lanne taas oli odotettavasti aika jumissa. Kuulemma Louhen rakenne on sopivan joustava ja jämäkkä purulajeja ajatellen. Seuraavaksi normaalille hierojalle tässä kahden viikon sisään ja uusi aika rangan käsittelyyn onkin tammikuussa.

Louhi tekee juoksuja tai ainakin tuon sylissä makaamisen ja ihmisten hinkkaamisen voi olettaa olevan oire jostain "pahemmasta" :D Onneksi eivät vaikuta koiran olemukseen muuten, on enemmän läheisyydenkaipuinen mutta ei vaikuta arkeen tai treeneihin mitenkään.


Ollaan käyty anopin mökillä puolukassa, peltolakeuksissa pyöräilemässä. Louhi on ollut isännän kaverina metsäkanalintujahdissa(sitä hirvikärpästen määrää niin isännässä kuin koirassa..) sekä välillä ollaan vaan käyty lenkeillä pimeässä syksyillassa. Ei mitään maatamullistavaa.  Teema vaihtelee viikottain, toisinaan on rauhallisempi viikko kun taas välillä on niin kiire että käyn kotona vain nukkumassa kun heti töistä suoraan kentälle tai pellolle. Toisaalta jo hiukan odottaa sitä talvikautta jolloin ei ole koko ajan niin kiire koiratouhuissa ja pystyy keskittymään vähän muuhunkin. Ei tarvitse kaikkea vapaa-aikaa puurtaa treeneissä vaan saa muutamana iltana ajella hallille puruihin ja tokoon.  Vaihtelu virkistää ja jotenkin salaisesti olen iloinen ettei Suomessa ole ikuista kesää, siinähän moni aktiiviharrastaja palaisi loppuun :D




6 kommenttia:

  1. Mä taas vihaan lenkkeillä pimeessä, koska mielikuvitus. 😂 Ja kun oikeesti meillä on riskinsä törmätä johonkin petoon, vaikka tiedostan, että ne väistää ihmistä. Mut lumisateessa lenkkeily, ai että. Vaikka sitten pimeessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu se varmasti riippuu paikasta missä lenkkeilee, en minäkään missään pimeällä metsätiellä tykkäisi kulkea mutta täällä keskustan tuntumassa on katuvalot :) Joo lumisade <3

      Poista
  2. Ihania kuvia Louhesta! Se on kyllä niin minun silmää miellyttävä ettei tosikaan <3

    VastaaPoista
  3. Ihania Louhikuvia! <3 tykkään kans pimeistä, kuivista(!) Illoista mutta mielikuvitus on niin laaja et jos en keskity kävelemiseen niin nään ja kuulen kaikenlaisia mörköjä :D

    Meidänkin pitäisi osteopaatilla käydä ennen kunnon vetolenkkejä. Tuntuu ja oikeastaan näkyy että koiran takapää on jumissa eivätkä aukea pelkällä hieronnalla :( sais vaan aikaseks varata ajan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tyhjä pimeys on paha mutta katuvaloilla valaistu pimeähkö lenkkireitti on vielä ihan jees, tulisi sitä luntakin vaan sitten niin valaisee vielä paremmin noita iltoja :)

      Suosittelen! Tosin tuo millä oltiin oli osteopaattinen hieroja joka teki rangan käsittelyn mutta varmasti osteopaatiltakin saa avun :) Tsemppiä jumiutuneen takapään kanssa, toivottavasti se saadaan kuntoon :)

      Poista