torstai 13. heinäkuuta 2017

Yhtä reissaamista


Kummasti sitä on tullut ajeltua useasti koiraharrastusten merkeissä ympäri Suomea tässä pienen ajan sisällä eikä maanantai tehnyt poikkeusta. Lienee onni että olen oikeasti todella aamuvirkku, viikonloppuisin kun saisi nukkua niin meikä on pystyssa klo 7.00. Viikko alkoi tosiaan energisesti kun kävimme Suomen bokseriyhdistyksen kesäleirillä Vesangalla korkkaamassa maanantain treenit. Valitettavasti vain päiväkävijöinä(työt haittaa harrastuksia) mutta saatiin eväitä tuleviin treeneihin sekä oli hienoa nähdä eri vaiheessa olevia boksereita suojelutreeneissä. Teemu Parviainen oli tuolla kouluttajana. Näin myös miten oma koira toimii erilailla kun liinan päässä on todella kokenut ihminen. Harmittaa etten pystynyt olemaan koko viikkoa, yksi pyrähdys ei vielä anna niin paljoa kuin koko viikko olisi antanut mutta oli tämä parempi kuin ei mitään. Ylipäätään katsomalla ja kuuntelemalla kehittyy sekä kyllä niitä ahaa-elämyksiä tuli useampia. Reissaamien on kivaa vaikka pitäisikin herätä jo ennen viittä. Kotiuduimme siskon kanssa kymmenen aikaan illalla ja kyllä sitä sai melkein heti painella nukkumaan kun pääsi kotiin.

Otettiin pätkä tottista maanantaina päivän päälle ja koska oli seuralainen mukana niin halusin jotain videollekin. Toinen käännös ei ollut kovinkaan hyvä. Koira on hiukan edessä mutta palkan paikka hiukan korjaa. Jos se tuosta ei lähde edistämään niin olkoot, en jaksa painia sen pienen edistämisen kanssa kun muuten tekee energisesti hommia eikä seilaa. Saatiin hyvää häiriötä kun taustalla tehtiin toiselle koiralle puruja.



Nyt on ollut suorastaan **ttainen viikko kun olen ollut joka päivä töissä miten sattuu ja kotona yleensä vasta ehtoosta. Tuntuu että mitään ei ole saanut aikaiseksi vaikka muutamana aamuna olenkin käynyt tokoa kikkailemassa. Viikko mennyt tyyliin aamulla töihin, töistä käymään kotona, koira hoitoon ja illaksi töihin.. Onneksi tämä on nyt poikkeusviikko ja ensiviikolla pääsee taas normaaliin rytmiin. 
Me lähdetään tänään mökille. Olen iltaan saakka töissä joten isäntä pakkaa kamat autoon valmiiksi, ja kotiuduttuani minä vaan heittäydyn autoon ja matka voi alkaa. Onneksi ei ole kuin tunnin ajomatka mutta pitkän päivän päälle sekin on raskas. Louhikin pääsee pitkästä aikaa mukaan, viimeksi kun se oli mukana mökillä, sai pelätä pissavahinkoja joten siitä on jo aikaa. Toki toissatalvena se oli mukana lumia pudottelemassa mutta sekin oli vain päivän reissu. Ihan kivaa mennä mutta tälläinen himotreenaajaa melkein valitsisi ennemmin pellonreunan tai tottis/tokokentän kun on vapaa viikonloppu. Kait me jotain kikkaillaan mökillä mutta pääpaino on rentoutumisessa ja yhdessäolossa. Isäntä ja koira varmaan uivat ahkerasti ja ehkä minäkin käyn pulahtamassa, ehkä..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti